Kierrätyksen tehostamiseksi tarvitaan toimivaa jätemäärien seurantaa

09.12.2018

Laadukkaan tiedon tuottaminen on niin yrityksissä kuin julkisessa toiminnassa oleellinen osa toiminnan kehittämistä. Jos ei ole seurantaa, on hankalaa löytää oikeita keinoja tulosten parantamiseen. Suomessa yksi haaste syntyy rakennus- ja purkujätteiden tietojen keruusta ja tilastoinnista. EU:n jätedirektiivi edellyttää rakennus- ja purkujätteen materiaalikierrätysasteen nostamista 70 %:in vuoteen 2020 mennessä. Kierrätys tuli toteuttaa mahdollisimman korkealla tasolla ja etsiä myös materiaalien uudelleenkäytölle uusia mahdollisuuksia. Lisäksi direktiiviin tuotiin kesällä velvoite asettaa jätelajikohtaiset kierrätystavoitteet rakennus- ja purkujätteelle vuoteen 2024 mennessä. Kansallisesti Suomi haluaa tietenkin tehdä parhaansa tavoitteisiin pääsemiseksi.

Yrityksissä tähän on jo melko hyvin herätty ja alan yrityksillä on raportointipalveluita, joista saadaan jätemäärät, vastaanottopaikat ja käsittelytavat yksityiskohtaisesti eriteltyinä. Jätehuoltopalveluja ostavat yritykset käyttävät tietoja sekä vastuullisen toiminnan kehittämisessä että kustannusten hallinnassa. Kun tiedoissa edetään ylemmälle tasolle, ja yritetään koostaa kansallisia tietoja, syntyy ongelmia. Näitä aiheuttavat esimerkiksi jätekoodien (EWC) sekä hyödyntämis- ja loppukäsittelykoodien (R/D-koodit) käyttö ja sekä työmaat, jotka eivät kuulu minkään jäteraportoinnin piiriin.

Kierrätyksestä kiertotalouteen - Valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen 2023 on strateginen suunnitelma Suomen jätehuollon sekä jätteen synnyn ehkäisyn tavoitteista ja toimenpiteistä. Rakentamisen jätteet nostettiin tässä keskeiseksi painopistealueeksi, onhan rakentaminen suurin jätteitä tuottava toimiala, jos kaivostoiminnan ja louhinnan jätteet jätetään ulkopuolelle. Kokonaisuutena puhutaan 13 – 15 miljoonaa tonnia jätettä vuosittain tuottavasta toimialasta, kun esimerkiksi kotitalouksien ja palvelujen osuus on asettunut 2,5 miljoonan tonnin molemmin puolin. Kiinnostavia toimenpiteitä rakentamisen jätemäärien seurannan näkökulmasta ovat mm. verkkopohjaisten rakennusjäteilmoitusten käytön tehostaminen ja jätetietojärjestelmän kehittämiseen liittyvät tiedon siirron rajapinnat.

Ympäristöministeriössä tehdäänkin parhaillaan useita toimenpiteitä, joilla tiedonhallintaa halutaan merkittävästi parantaa. Purkuohjeen, purkamisen hankintaohjeen ja materiaali-inventaarion laadinta, maankäyttö- ja rakennuslain uudistustyö, jätetietojärjestelmän valmistelu ja selvitys rakennus- ja purkumateriaalien tietokantojen kehittämisestä ovat kaikki toisiinsa linkittyviä hankkeita.

Parantamalla eri järjestelmien ja vastuualueiden tietojärjestelmien rajapintoja, ja miettimällä asioita tavoitelähtöisesti, on hyvä mahdollisuus kehittää järjestelmiä sellaiseksi, että saatava tieto on riittävän laadukasta oikeasti toimimaan ohjaavana keinona kierrätyksen parantamiseksi. Voisiko silloin olla mahdollista päästä eroon vanhasta sanonnasta ”valhe, emävalhe ja tilasto” ja muuttaa tieto todelliseksi kehittämisen välineeksi? 

Ota yhteyttä, jos tarvitset asiantuntijaa jätehuollon seurannan kehittämiseksi ja kehitystoimenpiteiden suunnitteluun!

 

16.02.2019Kierrätyksen edistäminen on osa kiertotaloutta
30.01.2019Winto selvittää rakennus- ja purkumateriaalien tietokantojen kehittämistä
09.12.2018Kierrätyksen tehostamiseksi tarvitaan toimivaa jätemäärien seurantaa
25.11.2018Yhdyskuntajätehuollon vastuunjakoon muutoksia
11.11.2018Rakentamisen elinkaaressa myös purkamisella on merkitystä
07.10.2018Mikä ihmeen Winto?